Georgian Kakhetin alue on aivan mieletön paikka, varsinkin tällaisille viininlipittäjille kuten minä. Kakheti sijaitsee maan itäosassa, eli kun Tbilisistä lähtee ajamaan itään, avautuu aivan uusi mahdollisuuksien vyöhyke.
Matkalla Kakhetiin voi pysähtyä ihastelemassa vaikka Bodben luostarikompleksia. Paikka rakennettiin 800-luvulla ja se toimii nykyään nunnaluostarina. Ja jos nunnajutut eivät kovin kiinnosta, voi ihailla ihania kukkia jotka moikkailee monella nurkalla.
Sighnaghin kaupunkiin matkatessa tiet ovat hyvin mutkikkaita, mutta vastaan voi tulla vaikka tämä herra hedelmäkojunsa kanssa:
Sighnaghi on vähän niin kuin Georgian Las Vegas, siellä voi mennä naimisiin kellon ympäri. Tässä söpössä kaupungissa on asukkaita vain pari tuhatta ja se on yksi Georgian vanhimpia.
Yövyin ihanassa Akhasheni Wine Resortissa, jossa huoneesta avautui massiivinen parveke viinitarhanäkymillä. Rakastan uintia ja uin melkein joka päivä jos voin, joten hotellien valinnassa uima-allas on tärkeä tekijä.
Akhasheni Wine Resort tuottaa myös omia viinejään, joten tietenkin hotellissa on tarjolla myös viininmaistelu. Maistoimme paria punaviiniä ja muutamaa valko(oranssi)viiniä ja napostelimme ehkä parasta keksintöä ikinä - pehmeää juustoa ohuen juustokalvon sisässä! Kutsun sitä cheese in a cheese, mutta kulkee myös nimellä nadugi. Siinä on raejuustomaista juustoa sekoitettuna minttuun, käärittynä ohueen sulguni-juustoon. Miksei kukaan ole ajatellut tätä aiemmin?
Tämän viininmaistelun jälkeen piti tietenkin mennä maistelemaan lisää viinejä, sillä sitähän Kakhetiin tullaan tekemään.
Suuntasimme Velistsikhe Veranda Wine Cellariin. Opimme viinin teon vaiheista ja maistelimme muutaman viinin. Paikka oli ihan kiva, muttei ehkä mikään mieleenpainuvin kokemus. Oppaamme myös vaikutti siltä, ettei jaksanut kovin panostaa esittelyynsä ja sanomisiin, vaan halusi lähinnä äkkiä pois tilanteesta. Minkä voin täysin ymmärtää, sillä en itsekään jaksaisi selittää turisteille sadatta kertaa samaa litaniaa Georgian mahtavasta viinitraditiosta.
Georgian viinihistoria on pitkä - tyypit ovat tehneet viinejä yli 8000 vuotta ja ovat HYVIN ylpeitä siitä. Georgialainen kvevri-viinintekomenetelmä on mielenkiintoinen, joskaan kvevri-viinit eivät kuulu suosikkeihini. Kvevri-viini valmistuu viinirypäleiden kuorien ja siementen kanssa isossa saviastiassa maan alla.
Kun viinirypäleet ja niiden osat ovat heitetty saviruukkuun, kansi suljetaan tiukasti mehiläisvahalla. Viini käy tämän jälkeen noin kuusi kuukautta maan alla, ja se kypsytetään loppuun pullossa. Kvevri-valkoviinit ovat usein oranssin värisiä, koska rypäleiden kuoret pysyvät astiassa käymisvaiheen aikana, toisin kuin yleisissä valkkareissa. Maku on hyvin intensiivinen ja tanniininen. Jossain olen maistanut ihan OK kvevrejä, mutta usein kokemusta ei ole voinut kuvata mitenkään nautinnolliseksi.
Mutta kannattaa kokeilla, ehkä tämä on joidenkin suursuosikki! Ja ainakin omalaatuinen.
Aivan paras viinilöydös odotti meitä Numisi Wine Cellar -tilalla. Paikan omistaa paikallinen perhe Velitsikhen kylässä Kakhetissa. Paikka on ollut toiminnassa jo 1500-luvulta lähtien, joten historiaa löytyy. Mutta kaikista tärkein juttu oli, että tunnelmaa ja sydäntä löytyi.
Numisi on viinitila ja museo, jossa tarjotaan ensin puolen tunnin informatiivinen kierros viinintekomenetelmistä, vanhoista viinintekoon ja nauttimiseen liittyvistä esineistä ja paikan historiasta.
Matkalla Kakhetiin voi pysähtyä ihastelemassa vaikka Bodben luostarikompleksia. Paikka rakennettiin 800-luvulla ja se toimii nykyään nunnaluostarina. Ja jos nunnajutut eivät kovin kiinnosta, voi ihailla ihania kukkia jotka moikkailee monella nurkalla.
Sighnaghin kaupunkiin matkatessa tiet ovat hyvin mutkikkaita, mutta vastaan voi tulla vaikka tämä herra hedelmäkojunsa kanssa:
Sighnaghi on vähän niin kuin Georgian Las Vegas, siellä voi mennä naimisiin kellon ympäri. Tässä söpössä kaupungissa on asukkaita vain pari tuhatta ja se on yksi Georgian vanhimpia.
 |
| Häävalmis talo 24/7! |
 |
| Huomenta Kakheti! |
 |
| Vierailuni aikaan paikassa oli ainoastaan georgialaisia turisteja nauttimassa rennosta viikonlopusta. |
Khachapuri, georgialainen juustolla täytetty lämmin "leipänen", on ehkä parasta mitä on.
Akhasheni Wine Resort tuottaa myös omia viinejään, joten tietenkin hotellissa on tarjolla myös viininmaistelu. Maistoimme paria punaviiniä ja muutamaa valko(oranssi)viiniä ja napostelimme ehkä parasta keksintöä ikinä - pehmeää juustoa ohuen juustokalvon sisässä! Kutsun sitä cheese in a cheese, mutta kulkee myös nimellä nadugi. Siinä on raejuustomaista juustoa sekoitettuna minttuun, käärittynä ohueen sulguni-juustoon. Miksei kukaan ole ajatellut tätä aiemmin?
 |
| Cheese in a cheese, tai nadugi. |
Tämän viininmaistelun jälkeen piti tietenkin mennä maistelemaan lisää viinejä, sillä sitähän Kakhetiin tullaan tekemään.
Suuntasimme Velistsikhe Veranda Wine Cellariin. Opimme viinin teon vaiheista ja maistelimme muutaman viinin. Paikka oli ihan kiva, muttei ehkä mikään mieleenpainuvin kokemus. Oppaamme myös vaikutti siltä, ettei jaksanut kovin panostaa esittelyynsä ja sanomisiin, vaan halusi lähinnä äkkiä pois tilanteesta. Minkä voin täysin ymmärtää, sillä en itsekään jaksaisi selittää turisteille sadatta kertaa samaa litaniaa Georgian mahtavasta viinitraditiosta.
 |
| TÄMÄ oli paikan ykkönen! |
Kun viinirypäleet ja niiden osat ovat heitetty saviruukkuun, kansi suljetaan tiukasti mehiläisvahalla. Viini käy tämän jälkeen noin kuusi kuukautta maan alla, ja se kypsytetään loppuun pullossa. Kvevri-valkoviinit ovat usein oranssin värisiä, koska rypäleiden kuoret pysyvät astiassa käymisvaiheen aikana, toisin kuin yleisissä valkkareissa. Maku on hyvin intensiivinen ja tanniininen. Jossain olen maistanut ihan OK kvevrejä, mutta usein kokemusta ei ole voinut kuvata mitenkään nautinnolliseksi.
Mutta kannattaa kokeilla, ehkä tämä on joidenkin suursuosikki! Ja ainakin omalaatuinen.
Aivan paras viinilöydös odotti meitä Numisi Wine Cellar -tilalla. Paikan omistaa paikallinen perhe Velitsikhen kylässä Kakhetissa. Paikka on ollut toiminnassa jo 1500-luvulta lähtien, joten historiaa löytyy. Mutta kaikista tärkein juttu oli, että tunnelmaa ja sydäntä löytyi.
 |
| Got bread. |
Mutta parasta on jututtaa paikan omistajaa, vanhaa miestä, joka puhuu viineistään niin hellyyttävään ja rakastavaan sävyyn, ettei häntä, ja tätä kaikkea, voi olla rakastamatta.
Omistajaherrasmies keskeytti tietokonepasianssisessionsa ja liittyi seuraamme, kun maistelimme viinejä museokierroksen jälkeen. Hän kertoi, kuinka viiniä pitää rakastaa kuten ihmistä, jotta se kehittyy hyväksi ja maukkaaksi. Sille pitää olla hellä ja sille pitää jutella, ettei se tylsisty.
Energiat tarttuvat, olemme samalla aaltopituudella.
Hän myös suostutteli minut kokeilemaan hänen tekemää chachaa, rypäleiden jämistä tislattua vahvaa alkoholia, vaikka en ole kovin iso väkevien ystävä. Vahvaa tavaraa, muttei mitenkään pahaa. Suosin kuitenkin vielä ei-tislattuja viinejä - niitä voi myös juoda kauemmin ja pitkittää viinimestarin tarinointituokiota.
Minulla oli tälle viisaalle miehelle niin monia kysymyksiä, mikä on aika harvinaista kun tapaan tuntemattomia ihmisiä. Ja hän kuulemma nautti niistä! Ja toi uusia spesiaaleja viinejä maistettavaksi, ja vielä ihanan lahjan kotiinviemiseksi - musta pullo viiniä, paikan parasta punkkua. Ei etikettejä, ei selityksiä, vaan aitoa luonnon tavaraa:
Kakheti on paikka, jonne on ehdottomasti palattava uudestaan ja uudestaan. Alueelta löytyy lukemattomia viinitiloja, jotka odottavat kvevreineen ja karismaattisine chacha-miehineen. Numisi Wine Cellaria suosittelen ainakin yhdeksi must see -paikaksi.
Kippis Kakheti, tai gaumarjos!
Omistajaherrasmies keskeytti tietokonepasianssisessionsa ja liittyi seuraamme, kun maistelimme viinejä museokierroksen jälkeen. Hän kertoi, kuinka viiniä pitää rakastaa kuten ihmistä, jotta se kehittyy hyväksi ja maukkaaksi. Sille pitää olla hellä ja sille pitää jutella, ettei se tylsisty.
"Viiniä valmistaessa pitää varmistaa että on hyvällä tuulella, sillä se vaikuttaa viinin makuun ja lopputulokseen. Viiniä ei saa tehdä vihaisena"
Energiat tarttuvat, olemme samalla aaltopituudella.
Hän myös suostutteli minut kokeilemaan hänen tekemää chachaa, rypäleiden jämistä tislattua vahvaa alkoholia, vaikka en ole kovin iso väkevien ystävä. Vahvaa tavaraa, muttei mitenkään pahaa. Suosin kuitenkin vielä ei-tislattuja viinejä - niitä voi myös juoda kauemmin ja pitkittää viinimestarin tarinointituokiota.
Minulla oli tälle viisaalle miehelle niin monia kysymyksiä, mikä on aika harvinaista kun tapaan tuntemattomia ihmisiä. Ja hän kuulemma nautti niistä! Ja toi uusia spesiaaleja viinejä maistettavaksi, ja vielä ihanan lahjan kotiinviemiseksi - musta pullo viiniä, paikan parasta punkkua. Ei etikettejä, ei selityksiä, vaan aitoa luonnon tavaraa:
 |
| Tämä viini näyttää upealta, ja myös maistui taivaalliselle - myös kotioloissa loman jälkeen! |
 |
| Supra-illallinen oli katettu illan juhlaa varten. |
Kippis Kakheti, tai gaumarjos!
Post a Comment