Matka pohjoiseen

Heräsin tänä aamuna kello 4.30, innoissani tulevasta päivästä. Suunnitelmissa oli kahden päivän matka pohjoiseen Kunduzin maakuntaan. Matkat eri maakuntiin ovat työni parhaita puolia, eikä ennen kuutta lentokentälle raahautuminen tuntunut edes ärsyttävältä.

Lentokentälle mennessäni saan viestin, jonka mukaan Talebanit ovat yön aikana hyökänneet Kunduzin kaupunkiin. He hyökkäsivät neljästä suunnasta ja saapuivat kaupungin keskustaan. Talebanit ja hallituksen joukot käyttävät siviilien taloja hyökätäkseen toisiaan vastaan. Monet ihmiset ovat lähteneet kaupungista, loput pysyttelee kotonaan ja kaupat ovat kiinni.

Noin kaksi tuntia odottelimme lentokentällä, josko lento olisi vielä menossa, mutta se myöhemmin peruuttiin. Hyökkäys vain vahvistuu.

Melkein matkalla.

Talebanit valtasivat Kunduzin kaupungin viime vuoden syyskuussa, isoin Talebanien voitto sen jälkeen kun heidät syrjäytettiin 2001. Nyt seurataan, mitä tapahtuu seuraavien tuntien tai päivien aikana.

Tänään tuli kuluneeksi myös vuosi siitä, kun Yhdysvaltojen joukot pommittivat MSF:n (Lääkärit ilman rajoja) traumasairaalaa Kunduzissa. Iskuissa kuoli 42 potilasta ja työntekijää ja sairaala tuhoutui täysin. Tarkoituksenani oli juuri tänään mennä käymään tässä tuhotussa sairaalassa sekä toisessa sairaalassa, jossa YK tukee traumapalveluja.

Vuosi sitten MSF:n sairaala tuhottiin, siviilejä kuoli ja haavoittui ympäri kaupunkia, mistään ei saanut kunnon terveydenhuoltoa, tuhannet ihmiset pakenivat kotoaan. Toivottavasti syksy 2015 ei toistu nyt.