Isoin hyökkäys, jonka Kabul on kokenut sitten vuoden 2001, tappoi ainakin 150 ihmistä ja haavoitti satoja Kabulin keskustassa kuukausi sitten. Sen jälkeen kaupungin tunnelma on muuttunut. Ajoin eilen ensimmäistä kertaa räjähdyspaikan ohi - tie oli suljettu muutaman viikon, sillä tuhot olivat valtavia. Pommin lähistöllä olleet rakennukset ovat vieläkin täysin tuhoutuneita, jotkut täysin lytyssä, monet ilman ikkunoita.
Kabul ei monin tavoin ole enää sama kuin ennen. Monet ulkomaalaiset ovat lähteneet, ja monet afgaanit yrittävät lähteä vielä suuremmalla tarmolla kuin ennen.
Muutamat suurlähetystöt kokivat mittavia aineellisia vahinkoja iskussa, jonka vaikutusta on ymmärrettävästi vähätelty - eihän kukaan halua maailman tietävän, että heidän organisaationsa tai lähetystönsä on heikko ja helppo kohde. Jotkut lähetystöt ja organisaatiot ovat lähettäneet kaikki ulkomaalaiset työntekijänsä kokonaan kotimaahan, jotkut ovat evakuoineet henkilökuntaansa vain osittain. Expat-piirit pienenee ja hiljenee.
Kabulin turvallisuustilanne on huonontunut jo monien kuukausien ajan, ja ihan tasaisesti viime vuosien ajan, mutta vasta lähiaikoina paikka on alkanut tyhjentyä.
Sain kuulla ystävältäni lomalla ollessani, että hän joutui lähtemään Kabulista - työpaikka antoi vain 24 tunnin varoitus- ja pakkausajan. Hän lähetti minulle viestin, ettei enää ole täällä kun tulen takaisin - organisaatio evakuoi kaikki ulkomaalaiset työntekijät. Tapasin hänet vuonna 2013 kun tulin tänne töihin, asuimme yhdessä ja hän oli yksi läheisimmistä ystävistäni täällä. Ja sitten hän on vaan poissa, 24 tuntia, neljän vuoden elämä pakattuna, talo tyhjänä.
YK on sinänsä hyvä työpaikka, sillä se säilyy täällä, vaikka tunnelma kirentyisi mittavastikin nykytilanteesta. Pitäisi olla aika vakava skenaario, että kaikki työntekijät lähetettäisiin kotiin tai työskentelemään Dubaista käsin. Siis lähinnä joku sisällissota, suora uhka YK:ta vastaan tai todella kovaksi eskaloituneet väkivaltaisuudet lähialueilla.
Se, että Kabul tyhjenee ulkomaalaisista, on surullista, mutta tuntuu myös melko epäoikeudenmukaiselta. Tässä tilanteessa, kun niin sanotusti shit hits the fan ja koko maa syöksyy alaspäin, afgaanit tarvitsisivat avustusta, kehityshankkeita ja tukea valtion instituutioille enemmän kuin koskaan. Silti samalla apu vähenee, ulkomaalaiset pakkaavat tavaransa. Se lähettää terroristeille viestin, että heidän taktiikkansa toimivat - he saavat juuri sen, mitä halusivatkin.
Samaan aikaan moni länsimaa kategorisoi Afganistanin turvapaikanhakijoille ihan turvalliseksi maaksi asua (varsinkin Kabulin!). Tänne voi hyvällä omallatunnolla palauttaa afgaaneja ilman pelkoa, että heille tapahtuu pahoja asioita. Kuitenkin samalla evakuoidaan ulkomaalaisia työntekijöitä isoista, aidatuista leireistä ja tukikohdista, joita suojelee sadat aseistetut sotilaat, koirat, tarkastuspisteet, panssaroidut autot, piikkilanka ja betonimuurit.
Täällä on siis paikallisille ihan turvallista olla ja asua, ja samalla kuitenkaan ei ulkomaalaisille, jotka elävät erittäin turvattua elämää ja harvoin edes astuvat panssaroidusta ajoneuvostaan kadulle.
Tekopyhää?
Kabul ei monin tavoin ole enää sama kuin ennen. Monet ulkomaalaiset ovat lähteneet, ja monet afgaanit yrittävät lähteä vielä suuremmalla tarmolla kuin ennen.
Muutamat suurlähetystöt kokivat mittavia aineellisia vahinkoja iskussa, jonka vaikutusta on ymmärrettävästi vähätelty - eihän kukaan halua maailman tietävän, että heidän organisaationsa tai lähetystönsä on heikko ja helppo kohde. Jotkut lähetystöt ja organisaatiot ovat lähettäneet kaikki ulkomaalaiset työntekijänsä kokonaan kotimaahan, jotkut ovat evakuoineet henkilökuntaansa vain osittain. Expat-piirit pienenee ja hiljenee.
 |
| Kabulin ruusut ja Hesco-turvamuurit. |
Sain kuulla ystävältäni lomalla ollessani, että hän joutui lähtemään Kabulista - työpaikka antoi vain 24 tunnin varoitus- ja pakkausajan. Hän lähetti minulle viestin, ettei enää ole täällä kun tulen takaisin - organisaatio evakuoi kaikki ulkomaalaiset työntekijät. Tapasin hänet vuonna 2013 kun tulin tänne töihin, asuimme yhdessä ja hän oli yksi läheisimmistä ystävistäni täällä. Ja sitten hän on vaan poissa, 24 tuntia, neljän vuoden elämä pakattuna, talo tyhjänä.
YK on sinänsä hyvä työpaikka, sillä se säilyy täällä, vaikka tunnelma kirentyisi mittavastikin nykytilanteesta. Pitäisi olla aika vakava skenaario, että kaikki työntekijät lähetettäisiin kotiin tai työskentelemään Dubaista käsin. Siis lähinnä joku sisällissota, suora uhka YK:ta vastaan tai todella kovaksi eskaloituneet väkivaltaisuudet lähialueilla.
Se, että Kabul tyhjenee ulkomaalaisista, on surullista, mutta tuntuu myös melko epäoikeudenmukaiselta. Tässä tilanteessa, kun niin sanotusti shit hits the fan ja koko maa syöksyy alaspäin, afgaanit tarvitsisivat avustusta, kehityshankkeita ja tukea valtion instituutioille enemmän kuin koskaan. Silti samalla apu vähenee, ulkomaalaiset pakkaavat tavaransa. Se lähettää terroristeille viestin, että heidän taktiikkansa toimivat - he saavat juuri sen, mitä halusivatkin.
Samaan aikaan moni länsimaa kategorisoi Afganistanin turvapaikanhakijoille ihan turvalliseksi maaksi asua (varsinkin Kabulin!). Tänne voi hyvällä omallatunnolla palauttaa afgaaneja ilman pelkoa, että heille tapahtuu pahoja asioita. Kuitenkin samalla evakuoidaan ulkomaalaisia työntekijöitä isoista, aidatuista leireistä ja tukikohdista, joita suojelee sadat aseistetut sotilaat, koirat, tarkastuspisteet, panssaroidut autot, piikkilanka ja betonimuurit.
 |
| Näkymä Kabulin kadulle panssaroitusta autosta. |
Tekopyhää?
Huoh... mitä tähän voisi enää lisätä... On selvää, että tässä maailmassa ihmisoikeudet eiät ole samat kaikille. Amerikkalaisten ja eurooppalaisten henki on paljon tärkeämpi kuin esim. afgaanien ja arabien. Sen näkee jo siitä, miten Irakia ja Syyriaa tuhotaan pommeilla kortteli korttelilta ja kaupunki kaupungilta. Ja sitten vielä pakolaisia näiltä alueilta ei haluta Eurooppaan. Niin että pommitetaan teidät mutta älkää tulko meille.
ReplyDeleteVälillä tämä vääryys tuntuu liian painavalta ajatella.
Marpu
Moi Marpu, niinpä.. Surullisia aikoja eletään. Pitää vaan yrittää olla menettämättä kaikkea toivoa!
DeleteMonesti hyvinvointivaltioiden virastojen pehmustetuilta penkeiltä on vaikeaa ymmärtää "turvallinen" / "ei turvallinen" maa jaottelujen todellisia merkityksiä. Afganistan on tästä erinomainen esimerkki, kuten itsekin olet kirjoittanut jo moneen otteeseen. Lopputuloksena on sitten sarja kafkamaisia päätöksiä kuten, että turvapaikanhakijoita palautetaan maihin, joissa heitä odottaa 24/7 turvattomuus ja jatkuva kamppailu selviytymisestä.
ReplyDeleteKiitti kommentista Suvi - tässä ei tosiaan vaikuta olevan paljon järkeä tai logiikkaa mukana, tuntuu melko epäreilulta systeemiltä. Varsinkin silloin, kun samat länsimaat evakuoivat omaa väkeänsä täältä pois.
Delete